Kavaa kyläpäällikölle

Olemme nyt valmiit jättämään Savusavun tutkiaksemme tätä meille tuntematonta saarivaltiota. Fidzillä on 330 saarta ja satoja merimaileja saaristoa, joten kohteiden ja reitin valinnassa on ollut pohtimista. Ensin ajattelimme tehdä saman kierroksen kuin valtaosa purjehtijoista: Viti Levun eteläpuolen saarille ja pääkaupunki Suvaan, sieltä Viti Levun luoteiskolkkaan Muscet Coveen ja lopuksi joko Denaraun tai Vuda Pointiin marinaan odottamaan lähtösäätä Uuteen-Seelantiin. Tutkittuamme karttaa tarkemmin päätimme kuitenkin kiertää Vanua Levun saari pohjoiskautta ja suunnata Viti Levun saarelle ja Vuda Pointin marinaan tätä katta. Reitillä on vähemmän veneitä, pohjoisessa riutta suojaa aallokolta ja tuulet ovat suojan puolella maltillisempia. Ankkuripaikkoja näyttää olevan paljon. Aikaa kuluu arviolta noin kuukausi ja matkaa kertyy 300 merimailia.

Fiji Shores and Marinas esitteen suosituimmat purjehdusreitit (1-3)
ja mustalla ohuella viivalla meidän suunnitelmamme.

Olemme bunkranneet ruokaa ja juomaa. Viime blogissa mainittu Fiji Meats osoittautui hyväksi ja edulliseksi kaupaksi, josta ostimme vakuumipakattua lihaa, kanaa ja makkaraa sekä saaren tuoreita munia. Juusto on kallista (20 e/kg), samoin alkoholi, jota myydään markettien yhteydessä erillisissä osastoissa. Meillä on vielä yksi pullo Chilen punaviiniä jäljellä, joten olemme maistelleet viinejä (halvimmasta päästä) ja päädyimme kolmanneksi edullisimpaan 7 euroa maksavaan uusiseelantilaiseen punkkuun. Viiden euron viini oli juomakelvotonta.

Ei ole kauppaa karvoihin katsominen eli tästä kulahtaneesta talosta
löytyi kylän paras lihakauppa.

Samassa rakennuksessa toimii Waitui marina ja pieni kuppila,
josta saa maukasta ruokaa edullisesti. Kävimme kaksi kertaa lounaalla.

Todella maukas fish'n'ships 2,25 euroa.

Torilta haimme kaalia, kurpitsaa, munakoisoja, kurkkua, tomaatteja, porkkanoita, perunoita, banaaneja ja papaijoita. Sekä kavajuurta. Meidän on vietävä joka kylän päällikölle lahjaksi kavaa. Hän antaa sitten luvan ankkuroitua, nousta maihin, uida tai snorklata alueellaan. Tervehdyskäynti on nimeltään sevusevu, ja odotamme jännityksellä, mitä se kulloinkin pitää sisällään. Vakavimmillaan sevusevu on yhteinen kavaseremonia, jossa maassa istuen esitetään muodollisia tervehdyksiä ja kohteliaisuuksia sekä nautitaan kavaa. Kevyimmillään sevusevu on pelkkä kavan antaminen jollekulle kylästä, joka vie sen eteenpäin päällikölle.

Pippurikasveihin kuuluvan kavapensaan juuresta hienonnettua jauhoa sekoitetaan veteen ja saadaan kuravellin näköistä juomaa. Sen ensi kulaus aiheuttaa hieman nipistelyä tai tunnottomuutta huulissa, mutta en tiedä mitä tapahtuu, jos juo enemmän. Kavan nauttiminen on rituaalinen seremonia eikä sitä ilmeisesti kuppikaupalla juodakaan. Kava on kallista, ostimme sitä nyt 6-7 lahjan verran, mikä maksoi 70 F-dollaria eli noin 30 euroa, täällä iso raha. (Vertailun vuoksi viikon marinamaksu poijussa on sata dollaria.) Kavaa myydään jauheena, paloina ja risukimppuina, joissa juuri on kiinni oksissa. Myyjä opasti meitä ostamaan risukimppuja. Jauhettu kava olisi ollut edullisempaa, vain 2 dollaria pussi, mutta ehkä se ei kelpaa päällikön lahjaksi.

Kavamyyntiä torilla. Jauhepussit 2 dollaria, sanomalehteen
käärityt kimput 15-40 dollaria.

Vielä lopuksi pitää kertoa perjantai-illan ohjelmasta. Oli niin kylmä, vain 22 astetta, että lämmitimme saunan! Viimeksi saunoimme huhtikuussa Gambiersaarilla. Olipa ihanaa, tuli superpuhdas olo, vaikka täällä olemme päässeet lämpimään suihkuun päivittäin. Pohjoisen nettiyhteyksistä emme tiedä, mutta tekstipäivityksiä ja merkintöjä sijaintikarttaan laitamme SSB-meilillä.