Rauhallista joulua

Lähes vuosi on vierähtänyt - tai oikeammin kiitänyt - edellisestä päivityksestä. Vuosi Suomessa on ollut täynnä elämää ja tekemistä: töitä, mökkiremonttia, ystävien ja sukulaisten tapaamisia sekä satoja pieniä arkisia asioita. Olemme viihtyneet ja nauttineet, niin tavallisesta arjesta kuin erityisistä hetkistäkin. Pojanpoikien ja veljenpoikien kanssa on vietetty aikaa varsinkin mökillä, mutta myös fudis- ja shakkiotteluita jännäten - joko kentän laidalla tai etänä.

Muutama purjehdusreissukin vuoteen mahtui: 5mr-veneen purjehtiminen Hankoon ja takaisin sekä Aulin osallistuminen Navigateur-naisistoon legillä Tammisaari-Kärdlä-Kuressaari. Kumpikin olivat todella mukavia seiluita ja riittivät hyvin täyttämään merikaipuun. Naispurjehduksella sain hoidettua kätevästi myös hiukset ja jalat - kampaajalle kun ei ollut aiemmin kerinnyt, puhumattakaan jalkahoidosta.

Kuuma kesä kului pääosin mökkiä maalatessa ja kunnostaessa sekä loppukesästä ampiaisia väistellessä. Sekä mökin pihapöydän että uuden kodin pitkän ruokapöydän ääressä olemme saaneet viettää iltaa ystävien kanssa, mikä paikkasi syntynyttä seurusteluvajetta. Tärkeitä hetkiä.

Seuraava matkakirjani, Jään ja tulen maat. Purjehdus Huippuvuorilta Tulimaahan ilmestyy helmikuussa Venemessuille, jossa pidän kaksi esitystä kirjan teemaan liittyen.

Kirjan kansikuva: Fredrik Eriksson.
Kansi ja taitto ovat työn alla, graafisen ilmeen
toteuttaa Herttuan pariskunta (Savumerkki.com)

Tervetuloa Venemessujen Purjehdussatamaan kuuntelemaan, mitä on Kap Hornin kierto nykyään ja miksi kylmä aina vaan kiehtoo? Puolen tunnin esitykset "Purjehdus Kap Hornille ja Etelämantereelle" ovat

• keskiviikkona 13.2. klo 15

• lauantaina 16.2. klo 11.  

Yleisökysymyksiin on varattu aikaa ja puheenvuoroja jakaa Tuuli Petäjä-Sirén.

Kirjaa voi ostaa messuilla esitysten jälkeen sekä myös verkkokaupasta.

Purjehdussunnitelmia tuleville vuosille on tehty. Huhtikuussa lennämme Uuteen-Seelantiin ja teemme Mantan kunnostuksen loppuun (pohja, riki ja kattoluukut). Mikäli saamme tullilta lisävuoden, purjehdus jatkuu vuonna 2020 kohti Australiaa ja Intian valtamerta.

Mutta ihan seuraavaksi lähdemme ansaitulle joululomalle Lappiin.

Rauhallista joulua ja hyvää vuotta 2019! Nähdään Venemessuilla!

Näkemiin!

Ensi viikolla lennämme Suomeen. Paluu Uuteen-Seelantiin on auki, koska olemme päättäneet pitää taukoa purjehduselämästä. Haluamme olla Suomessa läheisten elämässä mukana.

 Manta saa olla Uudessa-Seelannissa marraskuuhun 2019 asti, joten sitä ennen on tehtävä jotain, joko anottava tullilta lisäaikaa, tuotava vene maahan tai purjehdittava ulos maasta, mikä on todennäköisin vaihtoehto. Emme kuitenkaan ole vielä päättäneet, lähdemmekö silloin suoraan kotia kohti vai vietämmekö vielä aikaa näillä kulmilla. Ihan vielä ei huvittaisi sännätä Intian valtamerelle ja Etelä-Afrikkaan, täällä on niin paljon nähtävää.

Harmi, ettei voi jakaantua kahdeksi, vaan pitää valita. Kahdesta hyvästä vaihtoehdosta valitsimme nyt Suomen.

Mantaa on ehostettu joulun jälkeen mm. uudella biminillä ja ikkunoiden aurinkosuojilla sekä uudella vessanpöntöllä. Olemme myös tilanneet uuden isopurjeen. Oli pieni shokki tajuta, että se on sitten viimeinen isopurjeemme. Ellemme seilaa vielä kasikymppisinä.
Pilssi on maalattu ja läpivientiventtiilit uusittu. Runkoa on paikkamaalattu ja kaidetolppien kiinnityskohdan ruosteet poistettu.

Ajokatoksen ikkunoissa on neppareilla kiinnitetyt aurinkosuojat.
Meneillään uuden biminin asennus. Vanha kesti viisi vuotta kunnes
homehtui ja hapertui.

Aurinkosuojista näkyy läpi, materiaali on reikäistä.

Tehtäväksi myöhemmin jää pohjan hiekkapuhallus ja maalaus, kattoluukkujen uusiminen sekä vanttien uusiminen (staagit on uusittu jo aiemmin). Kiwien verkkaisen työtahdin vuoksi emme uskaltaneet ryhtyä rikihommiin, ettei se jäisi kesken. Pohjan maalauksen tiedettiinkin siirtyvän seuraavaan kertaan.

Bimini sentään valmistui ennen lähtöä, mutta ei sekään pysynyt aikataulussa. Ja saumat vuotavat. Mutta ajokatoksen ikkunoiden aurinkosuojiin olemme tyytyväisiä. Monta vuotta suunniteltu hankinta saatiin vihdoin teetettyä. Ei enää lakanavirityksiä.

Uusi vessa. Sitä päästään testaamaan vasta vedessä.
Toivottavasti Johnsonin pumppu kestää paremmin kuin edellinen.
Ostimme varapumpun, joka oli lähes saman hintainen kuin koko vessa.

Nyt on edessä pakkaaminen, siivoaminen ja tavaroiden siirtäminen sisään. Hirvittää jättää Manta pitkäksi aikaa seisomaan. Telakalta saa maksullisen valvonnan: he tuulettavat ja katsovat, että kaikki on kunnossa.

Hanski pilssiruosteen kimpussa.

Helmikuun Vene-lehdessä ilmestyy yhteenvetojuttu Tyynenmeren ylityksestä. Mikä oli parasta ja mikä pahinta, riittikö aika ja toimivatko varusteet?

Syksyllä ilmestyy matkakirjani Jään ja tulen maat. Purjehdus Huippuvuorilta Tulimaahan. Tosin kustantaja on vielä auki.

Tämä blogi päättyy tähän - tai seuraavaan postaukseen Suomesta. Kiitos lukijoille ja varsinkin kommentoijille. Uskaltakaa toteuttaa unelmanne!

Kuva: Raimo Mäkinen. Huippuvuoret 2012.

Kesämyrsky

Torstaina Uuteen-Seelantiin iski myrsky kaatosateineen. Päivällä ei ollut asiaa ulos rankkasateen vuoksi, joten teimme töitä sisällä. Hanski maalasi pilssiä ja minä sukelsin Tulimaahan - matkakirja on nimittäin siinä vaiheessa. Illalla tuuli yltyi, mutta puhalsi onneksi keulan suunnasta. Eikä haitannut saunomista :-). Uutisten mukaan tuulen voimakkuus ylitti reippaasti hirmumyrskylukemat ja oli noin 36-40 m/s. Yö oli hieman levoton, kun Manta vavahteli puuskien kourissa, mutta teline on erittäin tukeva, olemme neljä vahvan teräspalkin välissä. Nyt perjantaina sade on lakannut, mutta tuulee edelleen kovaa.
Myrsky näytti ylittäneen Suomen uutiskynnyksen. Meillä siis kaikki hyvin.

Whangarei on sojottavan sormen ekan nivelen kohdalla.
Lähde: windy.com