Papeete kolmannen kerran

Ensimmäinen: Ajoimme yön pimeydessä sisään linjavalojen opastamana ja ankkuroimme pienen hiekkarannan edustalle sataman alueelle.
Lähestyminen oli dramaattinen: kuulimme riutalle ajaneen veneen hätäkutsun ja olimme menossa apuun, kunnes satamaviranomaiset ottivat ohjat käteen.
Aamulla löysimme venerivistön keskeltä tyhjän paikan, pudotimme ankkurin keulasta ja kiinnitimme peräköydet rantaa kiertävään laituriin. Illalla juhlistimme Hanskin 45-vuotissynttäriä ravintolaillallisella. (Heinäkuu 2002.)

Hanski 45 v!

Toinen: Oli mahtava tunne saapua Tahitille Uudesta Seelannista, takana oli 2882 mpk ja yksi pysähdys Australsaariin kuuluvalla Raivavaella. Ajoimme tutulle keskustan venepaikalle ja ilmoittauduimme samalle äreälle satamakapteenille kuin vuotta aiemmin.
Kristiinan alavantteja paikallaan pitävä pultti oli katkennut, kun Tahtitille oli jäljellä 1400 mpk. Hätäriki kesti hyvin ja saimme Papeetessa sorvautettua uuden pultin.
Tällä kertaa vuorossa olivat Aulin 42-vuotissynttärit ja illastimme samassa ravintolassa kuin vuotta
aiemmin. Muutama päivä ennen lähtöä siirryimme Marina Tainaan. (Toukokuu 2003.)

Keskustan satamapaikat vuonna 2002.

Kolmas: Saavuimme aamunkoitossa vuonna 2015 avattuun marinaan, joka on entisen kaupunginlaiturin paikalla. Ei draamoja. (Kesäkuu 2017).

Keskustan satamapaikat 2017.

Marina Papeete 2017.

Kaupunki näyttää samalta kuin 15 vuotta sitten. Vaima-ostoskeskuksen punainen neonvalo loistaa hämärtyvän illan maamerkkinä. Loputon autojen jono rantabulevardilla pysähtyy, kun jalankulkija lähestyy suojatietä. Liikennevaloja ei ole. Liikenteen huminan katkaisee usein hälytysajoneuvojen sireenien ujellus.

Lähin ruokakauppa on samalla paikalla, kauppahallin vihannekset ja hedelmät yhtä houkuttelevia. Kävelymatkan päähän on avattu Carrefour-supermarket ja ostokeskus, jossa siemaisemme kylmät
hedelmäsmoothiet. Rantapuistoa on kohennettu entistä viihtyisämmäksi. Liityn kello kuuden kuntokävelijöiden joukkoon, silloin on vielä siedettävä lämpötila.

On kiva olla pitkästä aikaa kaupungissa, hyvinvarustettujen ruokakauppojen lähellä. Olemme aivan keskustassa, kaikkialle on kävelymatka. Viimeksi veneelle on kuulunut liikenteen ääntä Ushuiassa maaliskuussa 2016.
On myös kiva olla pitkästä aikaa marinassa. Voi vain astua laiturille - ei vaatteita kastelevaa jollamatkaa. Vettä ja sähköä piisaa, tosin sähkö on kallista, vesi halpaa. Suihkuun pääsee aina kun haluaa. Se on luksusta kolmen kuukauden merivesipesujen ja pussisuihkun jälkeen. Vaatteet - ja varsinkin lakanat ja pyyhkeet - voi viedä pesulaan.

Kauppahallin väriloistoa, vaikka ei olisi mitään myytävää.

Ihmiset ovat ystävällisiä ja mielestäni useampi puhuu nyt englantia. Marinatoimiston mies varsinkin on hyvin avulias ja mukava sekä puhuu hyvää englantia. Mieleen on nimittäin jäänyt 15 vuoden takainen äreä satamakapteeni, joka puhui vain ranskaa. Sataman alueelle ei enää saa ankkuroitua ja Marina Taina on kasvanut valtavaksi, satojen veneiden epäviihtyisäksi hehtaarikentäksi. Kävimme
Tainassa hakemassa tilaamamme uudet akut ja palasimme tyytyväisinä Marina Papeeteehen. Kun on kaupungissa, on paras olla paraatipaikalla eikä 10 kilometrin taksimatkan päässä. Kummankin marinan hinnat ovat kutakuinkin samat. Maksamme viikkotaksan mukaan, jolloin vuorokausihinnaksi tulee 28 euroa. Vesi ja sähkö veloitetaan erikseen, toistaiseksi olemme pulittaneet niistä yhteensä 10 euroa.

Papeetessa ja sen lähikunnissa on noin 120.000 asukasta, noin puolet koko Ranskan Polynesian väestöstä. Edit 30.6.: Ranskan Polynesian väkiluku on 280.000.