Riita ankkuripaikalla

Rikitean edustalle saapui viikonloppuna neljä ranskalaispurtta, mikä nosti veneiden yhteismäärän kuuteentoista. Vielä ei ollut täyttä, mutta hieman ahdasta. Harmaapäinen pariskunta laski ankkurinsa aika lähelle meitä ja mies pahoittelikin sitä myöhemmin, mutta etäisyys oli vielä siedettävä. Viimeksi tullut ranskalainen päätyi kuitenkin liian lähelle harmaapäiden venettä, sillä hänen ankkurinsa laahasi pitkän matkan ennen kuin tarttui. Outoa, koska lahdella on todella hyvä pito. Ja outoa, ettei laahaaja ankkuroitunut uudestaan. Kippari vei jollalla toisenkin ankkurin veteen, ja keulasta meni ketjun lisäksi kaksi köyttä mereen. Vaikutti viritelmältä.

Parin päivän kuluttua tuuli yltyi ja kääntyi. Ulkoa kuului riitelyä: laahaaja ja harmaapää seisoivat kannella, huitoivat ja huusivat toisilleen. Veneet olivat todella lähellä toisiaan, vaarassa törmätä.
Kirjoittamattomien sääntöjen mukaan viimeksi tulleen olisi pitänyt vaihtaa paikkaa, mutta laahaaja jäi paikoilleen ja herra harmaapää meni nostamaan ankkuria, rouva harmaapää oli ruorissa. Jostain syystä hän ei nostanut ankkuria kokonaan ylös, vaan viittoi rouvan ajamaan kauemmas, vaikka ketju meni mereen. Laahaajan vene lähti rekaamaan. Lisää huutoa ja huitomista! Harmaapää nosti ankkurinsa kokonaan ylös ja siinä oli laahaajan kakkosankkurin köysi kiinni. Se pudotettiin mereen ja rekaaminen loppui, mutta nyt laahaaja oli liian lähellä kahta muuta venettä. Ja pinnan alla oli tapahtunut muutakin...

Harmaapäät saivat veneensä uuteen ankkuripaikkaan ja herra ajoi kumiveneellä takaisin. Odotin lisää huutoa ja sättimistä, mutta hän menikin kannelle avuksi selvittämään laahaajan ankkuri- ja köysivirityksiä. Siinä kului aikaa ja setviessä huomattiin, että laahaajan ankkuri veti pienen englantilaispurren ankkurin irti. Vaarassa oli myös saksalaisvene, jossa ei ollut ketään paikalla. Pari naapuria tuli apuun ja työnsi jollillaan veneitä irti toisistaan. Lopulta englantilainen sai ankkuroiduttua uudestaan.
Kun laahaajan ankkurit olivat vihdoin ylhäällä, herra laahaaja pani sukkellusvehkeet ylleen ja meni pinnan alle katsomaan tilannetta. Rouva laahaaja ja herra harmaapää ajelivat venettä ympäri lahtea.

Aikaa kului toista tuntia ennen kuin kaikki veneet olivat turvallisesti paikoillaan. Herra harmaapää kutsui laahaajat sekä apua antaneet veneeseensä drinkille. Hänen vitsaili järjestäneensä hässäkän tahallaan saadakseen juomaseuraa. Olisiko tällainen mahdollista suomalaisessa ankkurilahdessa - epäilemmme erilaista loppua.

Iloista vappua!